Kuinka sisäilmaongelmia voidaan tunnistaa ja ennaltaehkäistä?

Kuinka sisäilmaongelmia voidaan tunnistaa ja ennaltaehkäistä?

Sisäilmaongelmia esiintyy rakennuksissa monessa eri muodossa: siinä missä toiset voidaan havaita silmällä, voivat toiset vaatia mittavan määrän tutkimuksia ja asiantuntijoita. Tyypillisesti rakennuksen sisäilmaongelmien selvitys lähtee käyntiin käyttäjän havainnosta, jolloin ongelma on ollut olemassa jo pitkään. Pahimmassa tapauksessa käyttäjät ovat sairastuneet huonosta sisäilmasta, ja rakennus on vaurioitunut pitkään väärin toimiessaan niin merkittävästi, että se lyhentää rakennuksen elinkaarta ja aiheuttaa mittavia odottamattomia kustannuksia.

Ongelmien ennaltaehkäisemisen ja nopean tunnistamisen edellytyksenä on tietojohdettu sisäilmajohtaminen, jossa sisäilmaa mitataan jatkuvasti kiinteillä mittalaitteilla ja mittadataa tulkitsee asiantuntija, joka osaa tehdä mittadatasta oikeita havaintoja sekä toimenpide-ehdotuksia kiinteistön ylläpidolle. Jotta mittadatasta voidaan tuottaa lisäarvoa, on mittadatan luotettavuudesta varmistuttava tietoa validoimalla, ymmärrettävä mittausten korrelaatio rakennuksen tekniseen toimintaan ja pääteltävä oikeat tekniset korjaustoimenpiteet tunnistetuissa ongelmatilanteissa.

Mitä rakennuksesta pitäisi mitata ja miten voidaan varmistua mittadatan luotettavuudesta?

Perinteisesti rakennuksen olosuhteita mitattaessa tyydytään keräämään mittadataa ja tekemään kiinteistön ylläpidolle yksinkertaisia hälytyksiä raja-arvojen ylityksistä. Tällaisen prosessin lopputuloksena hälytyksiä tulee usein niin paljon, ettei niihin ehditä reagoimaan ja ongelman oikea syy jää korjaamatta tai korjaustoimenpiteen onnistuminen varmistamatta. Lisäksi mittaustuloksista voidaan tehdä vääriä johtopäätöksiä, mikäli tuloksia tulkittaessa ei ole varmuutta mittaustekniikan oikeasta toiminnasta, mitataan vääriä asioita tai ei ymmärretä rakennuksen toiminnan vaikutusta mittaustuloksiin.

Jotta rakennuksen toimintaa voidaan ymmärtää ja sen lämmitysjärjestelmän sekä ilmanvaihdon oikeasta toiminnasta voidaan luotettavasti varmistua, on rakennuksesta mitattava vähintään lämpötilaa, hiilidioksidia ja paine-eroa. Lämpötilaa ja hiilidioksidia tulee mitata tilakohtaisesti ja paine-eroa vaipan yli useammasta mittapisteestä yhtä ilmanvaihtokonealuetta kohden. Teknisten mittausten lisäksi sisäilmajohtamisen kannalta on erittäin tärkeää kysyä jatkuvasti rakennuksen käyttäjiltä mielipidettä olosuhteista sekä viestiä heille terveellisistä ja tuottoisista olosuhteista.

Koska mittalaitteet eivät ole ikuisia ja niiden mittadatan luotettavuuteen vaikuttaa myös data-arkkitehtuuri, mittadatan luotettavuutta on tärkeää validoida tekoälyn ja asiantuntijoiden avulla. Validointia voidaan tehdä vertailumittauksin, kiinteiden raja-arvojen perusteella tai vertaamalla mitattua tietoa tilan oletettuun käyttäytymiseen.

Millaisia havaintoja mittadatasta voidaan tehdä ja miten poikkeamia tunnistetaan skaalautuvasti isoista rakennuskannoista?

Rakennuksen mittadatasta voidaan tuottaa hyvin eritasoisia havaintoja. Ison kiinteistökannan ylläpidossa tulee pystyä tuottamaan mahdollisimman korkean tason havaintoja, joiden avulla ylläpito voi tehokkaasti keskittyä ongelmien korjaamiseen.

Matalan tason havainnoissa huomataan, etteivät sisäilmaolosuhteet pysy tietyissä rajoissa, ja niitä voidaan tuottaa automaattisesti kiinteiden raja-arvojen perusteella. Korkeamman tason havaintojen tekeminen vaatii asiantuntijoita, jotka tuottavat laadukkaita sisäilmahavaintoja, kertovat mistä poikkeamat raja-arvoissa johtuvat ja antavat tekniset toimenpidesuositukset poikkeamien korjaamiseksi. Asiantuntijaa tarvitaan myös korjaustoimenpiteen onnistumisen varmistamiseksi. Eri tasoiset havainnot voidaan luokitella esimerkiksi seuraavalla tavalla:

Tason 1 havainto syntyy, kun yksittäinen mittaus ylittää raja-arvon.

“Tilan A01 hiilidioksidipitoisuus on noussut yli raja-arvon 950 ppm.”

Tason 2 havainnossa sallitut raja-arvot ylittyvät toistuvasti pidemmän aikajakson aikana.

“Tilan A01 hiilidioksidipitoisuus on noussut toistuvasti yli raja-arvon 950 ppm.”

Tason 3 havainnossa tuotetaan kohdistettu tieto poikkeamasta rakennuksesta kerätyn teknisen tiedon perusteella.

“Ilmanvaihtokone TK01 alueella hiilidioksidipitoisuudet eivät pysy Sisäilmastoluokitus S2:n sallimissa rajoissa arkisin klo 17-20 välisenä aikana.”

Tason 4 havainnossa voidaan useampaa eri mittaussuuretta hyödyntämällä päätellä teknisen vian aiheuttaja ja antaa hyvin tarkka toimenpidesuositus.

“Ilmanvaihtokone TK01 vaikutusalueella hiilidioksidipitoisuudet eivät pysy Sisäilmastoluokitus S2:n sallimissa rajoissa arkisin klo 17-20 välisenä aikana. Lisäksi TK01 vaikutusalueelle syntyy samanaikaisesti voimakas alipaine. Suositellaan tarkistamaan ilmanvaihtokoneen TK01 alueen ilmanvaihdon tehostuspeltien toiminta.”

Tason 3 ja 4 havaintojen tekeminen sekä toimenpidesuositusten antaminen vaatii asiantuntijuutta ja tietämystä rakennuksesta sekä sen toiminnasta. Jotta tällaista teknistä poikkeamien tunnistamista pystytään tuottamaan skaalautuvasti isoista kiinteistökannoista, on insinöörien tukena oltava pitkälle kehitetty tekoäly, joka kykenee tuottamaan laadukkaita teknisiä havaintoja rakennuksista automaattisesti miljoonien mittapisteiden seasta.

5 vinkkiä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisemiseksi

  • Kerää mittadataa rakennuksesta mahdollisimman kattavasti
  • Varmistu mittadatan luotettavuudesta
  • Hanki asiantuntija tulkitsemaan dataa ja tekemään siitä havaintoja sekä toimenpidesuosituksia
  • Varmistu tehtyjen toimenpiteiden onnistumisesta
  • Kommunikoi kiinteistön käyttäjille hyvistä olosuhteista ja paranna luottamusta!

Ota meihin yhteyttä osoitteessa iisy.fi/yhteystiedot niin me kerromme mielellämme lisää siitä, miten saat maksimoitua hyödyn sisäilmamittauksista, varmistut niiden luotettavuudesta ja kuinka me voimme auttaa sinua siinä.

Keväisin terveisin,
Antti-Jaakko Alanko
Teknologiajohtaja
0406404667
IISY Oy

IISY palkkaa lisää asiantuntijoita

IISY palkkaa lisää asiantuntijoita

IISY palkkaa data-analyytikon ja rakennusautomaatioinsinöörin. Tule mukaan huipputiimiin ja saavuta urallasi jotain merkittävää!

Lue lisää tehtävistä rekrysivuilta ja ota rohkeasti yhteyttä Antti-Jaakkoon.

Antti-Jaakko Alanko
Teknologiajohtaja
[email protected]
Soita +358406404667


IISY tuottaa sisäilmaongelmia ennaltaehkäiseviä palveluita, joiden avulla voidaan tunnistaa rakennuskannassa kehittyviä sisäilmariskejä jo varhaisessa vaiheessa. Palvelu mahdollistaa mukavat, tuottavat ja turvalliset olosuhteet rakennusten käyttäjille ja kustannustehokkaan ennakoivan ylläpidon koko rakennuksen elinkaaren ajan.

Freesi-Teesi #3: Sisäilma heikkenee lämmityskauden alussa

Tervehdys ja tervetuloa jouluisen Freesi-Teesin pariin! Tällä kertaa meillä aiheena on suhteellinen ilmankosteus ja sisäilmanlaadun indeksi (IAQ) ja niiden välinen yhteys.

Huomattiin, kun Suomeen saapui kuivaa ilmaa, että kun suhteellinen ilmankosteus lähti laskemaan, niin VOC-yhdisteistä muodostettava sisäilmanlaadun indeksi (IAQ) lähti samaan aikaan nousuun.

Tämä selittyy sillä, että kun huoneilma on kuivaa, niin kosteista rakenteista vesimolekyylien mukana pääsee siirtymään huoneilmaan VOC-yhdisteitä, kun rakenteet sitten kuivuvat sinne.

Ei ole syytä huolestua, näin käy joka vuosi. Hyvää Joulua kaikille!


Ilmiö: Lämmityskauden alussa, ilman viiletessä ja suhteellisen ilmankosteuden laskiessa, sisäilmanlaatu heikkenee hetkellisesti.

Syy: Rakenteiden kuivuessa materiaaleista kulkeutuu vesimolekyylien mukana sisäilmaan haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, eli VOC-yhdisteitä, jotka heikentävät sisäilmanlaatua.

Johtopäätös: Ilmiö on luonnollinen ja sisäilmanlaatu korjaantuu normaalille tasolleen itsestään. Asiasta ei tarvitse huolestua.


IISY tuottaa sisäilmaongelmia ennaltaehkäiseviä palveluita, joiden avulla voidaan tunnistaa rakennuskannassa kehittyviä sisäilmariskejä jo varhaisessa vaiheessa. Palvelu mahdollistaa mukavat, tuottavat ja turvalliset olosuhteet rakennusten käyttäjille ja kustannustehokkaan ennakoivan ylläpidon koko rakennuksen elinkaaren ajan.

Freesi-Teesi #2: Ylipaineistettu tila

Tänään puhutaan paine-eroista ja ylipaineistuksesta. Joissain tapauksissa saattaa olla tarkoituksenmukaista ylipaineistaa joko koko rakennus tai osa siitä.

Esimerkiksi eräässä valvomassamme kohteessa oli havaittu sisäilmaongelma. Osa rakennuksesta on jätetty käyttöön ja käyttöön jäävä tila on ylipaineistettu, jotta suljetulta puolelta ei pääse siirtymään epäpuhtauksia käytössä olevaan rakennuksen osaan.

Kuitenkin nopeasti havaittiin, että tämä ei ole toteutunut, vaan likaiselta puolelta pääsi siirtymään epäpuhtauksia käytössä olevaan rakennuksen osaan.

Ratkaisuna tähän ehdotimme tuloilmavirtojen lisäämistä ja tämän järjestelyn onnistumista me valvomme. Palvelun avulla asiakas sai tiedon ylipaineistuksen onnistumisesta sekä varmuuden käytössä olevan rakennuksen osan turvallisesta käytöstä.

Freesi-Teesi #1: Alipaine alapohjaan nähden

Tänään puhutaan paine-eroista rakennuksessa. Kun koneellisesti vaihdetaan ilmaa, voi syntyä tilanne, jossa kiinteistö on alipaineinen tai ylipaineinen. Kumpikaan tilanne ei ole hyvä, tavoitetaso on lähellä nollaa.

Kohteessa, joka on meidän valvonnassa havaittiin, että rakennus on alipaineinen alapohjaan nähden. Syntyy riski, että alapohjassa olevat epäpuhtaudet siirtyvät huoneilmaan aiheuttaen sisäilmaongelmia.

Tähän ratkaisuksi ehdotimme alapohjan koneellista tuuletusta ja alapohjan tiivistystä. Me sitten valvomme, että nämä toimenpiteet ovat onnistuneet.

Hyödyt, joita tästä saatiin olivat, että ennaltaehkäistiin potentiaalinen sisäilmaongelma ja mittadataa analysoimalla varmistuimme kiinteistön oikeasta toiminnasta.