Rakennuksen paine-erojen mittauksen merkitys sisäilmajohtamisessa

Rakennuksen paine-erojen mittauksen merkitys sisäilmajohtamisessa

Rakennuksen paine-eroja voidaan mitata vaipan yli ulkoseinistä ja ala- tai yläpohjasta. Lisäksi voidaan tutkia esimerkiksi epätasapainoisesta ilmanvaihdosta johtuvia sisätilojen välisiä paine-eroja. Rakennuksen paine-eroja mittaamalla saadaan ymmärrys siitä, mikä on rakennuksen ilmanvaihdon ulko-olosuhteiden ja lämpötilan aiheuttama painesuhde rakennuksessa. Rakennuksen paine-erot kertovat mihin suuntaan ilma rakennuksessa liikkuu.

Rakennuksen paine-erot vaipan yli suunnitellaan aina niin, että rakennus olisi ulkoilmaan nähden mahdollisimman lähellä nollaa tai lievästi alipaineinen. Rakennuksessa, jossa ilmanvaihdolla on koneellinen tulo/poisto järjestelmä, voi aiheutua riski, jossa rakennus on voimakkaasti yli- tai alipaineinen. Liiallisen alipaineisuuden riskinä on, että rakennukseen imetään korvausilmaa väärästä paikasta ohi suunnitellun reitin, jolloin sisäilmaan voi joutua epäpuhtauksia esimerkiksi kaduilta, ulkoilmasta, rakenteista tai alapohjasta. Liika ylipaineisuus taas aiheuttaa merkittävän riskin huoneilman kosteuden kondensoitumisesta rakennuksen rakenteisiin, mikä voi johtaa mikrobivaurioihin ja merkittäviin saneerauksiin.

Paine-eron mittaaminen – mitä tulisi tietää?

Rakennuksen paine-eroja vaipan yli tulisi mitata pitkäkestoisella, tallentavalla mittauksella erillisillä paine-eromittalaitteilla jokaisen ilmavaihtokoneen palvelualueelta. Tyypillisesti rakennuksen paine-eroja mitataan kertaluontoisesti joko rakennuksen huolto-ohjelman tai korjaustoimenpiteiden yhteydessä. Hetkellisten mittausten heikkoutena on se, että paine-eroihin vaikuttaa hetkellisesti erittäin moni asia eikä kertaluontoisella mittauksella voida tehdä luotettavasti johtopäätöksiä rakennuksen toiminnasta.

Rakennuksen paine-eroja mitattaessa on erittäin tärkeää ottaa huomioon paine-eroanturien sijoittelu, koska mittaustuloksiin vaikuttavat esimerkiksi rakennuksen muoto, tuulen suunta, paine-eroletkun pituus sekä sen kytkentä paine-erosensorin + ja – nastassa. Rakennuksen luotettavan toiminnan arvioimiseksi paine-eroja pitäisi mitata useasta mittapisteestä jokaisen ilmanvaihtokoneen palvelualueelta sekä jokaisesta eri ilmansuunnasta.

Paine-eromittaamisen tyypillisiä virheitä rakennuksessa ovat paine-eroanturin + ja – nastan virheellinen asennus, jolloin paine-eron datan tulkinnassa tehdään vaarallisia väärintulkintoja. Usein paine-erosensori sijoitetaan sellaiseen paikkaan, että paine-eroletku joudutaan tekemään liian pitkäksi, jolloin sen pituus aiheuttaa häviöitä ja virheellisiä leukemia mittaustuloksissa. Jotta voidaan varmistua paine-eroantureiden oikeasta toiminnasta, on niiden asennuksessa kiinnitettävä erityistä huomiota oikein asennukseen ja paine-eroanturin lähettämää dataa on validoitava, ettei paine-eroletkun tukkeutuminen aiheuta vääristymiä tai virheellisiä tulkintoja.

Paine-eron jatkuvaa dataa analysoidessa on tärkeää tulkita dataa pitkäjänteisesti keskiarvoistaen, jotta muun muassa tuulen vaikutukset mittaustuloksiin voidaan poistaa. Paine-erojen analysointi isoista kiinteistömassoista vaatii edistyksellistä tekoälyä, visualisointityökaluja ja asiantuntijan, joka ymmärtää paine-erojen mittaustulosten merkityksen rakennuksen toiminnalle.

Freesi tekee skaalautuvasti havaintoja ja suosituksia isoista kiinteistökannoista tekoälyn ja insinöörien avulla

Freesi on validoinut markkinoilta luotettavat paine-eromittalaitteet. Freesin asiantuntijatiimi tekee asiakkaan kohteeseen asennussuunnitelman, asentaa anturit ja varmistaa, että anturit on asennettu asianmukaisesti. Lisäksi Freesin tekoäly ja asiantuntijatiimi valvoo jatkuvatoimisesti mittalaitteiden lähettämää dataa ja havaitsee mikäli anturin toiminnassa on vikaa. Freesin digitaalisen sisäilmajohtamisen prosessin avulla havaitaan riskit rakennuksen painesuhteissa ja pystytään tuottamaan ennaltaehkäisevää kunnossapitoa isoista kiinteistökannoista. Autamme mielellämme asiakkaitamme hallitsemaan heidän rakennuskantojensa painesuhteita.

5 vinkkiä rakennuksen paine-eromittauksen toimivuudesta sisäilmajohtamisessa

  • Varmistu mittaustekniikan luotettavuudesta
  • Varmista, että rakennuksessa on riittävästi paine-eromittauksia jokaisen ilmanvaihdon palvelualueella
  • Hanki asiantuntija tulkitsemaan dataa ja tekemään toimenpidesuosituksia
  • Toteuta toimenpiteet ja ennaltaehkäise sisäilmaongelmia
  • Varmistu korjausten onnistumisesta!

Jos haluat kuulla lisää rakennuksen paine-erojen mittauksesta rakennuskannoissa, niin otathan meihin rohkeasti yhteyttä osoitteessa iisy.fi/yhteystiedot.

Terveisin,
Antti-Jaakko Alanko
Teknologiajohtaja
0406404667
IISY Oy

Tutustu Freesin tekniseen päällikköön Kari Niilivuohon!

Tutustu Freesin tekniseen päällikköön Kari Niilivuohon!

Morjesta,

Olen Kari Niilivuo ja työskentelen Freesin teknisenä päällikkönä. Vastaan teknisen osaston palvelun tuotosta asiakkaille. Teknisellä osastolla tuotamme asiakkaille sisäilmapäällikköpalvelua, pidämme yllä sisäilmavalvomoa, vastaamme Freesicloud-järjestelmän toiminnallisuudesta ja huolehdimme mittalaitteiden asennuksista sekä toiminnasta.

Teknisen osaston toiminnan keskiössä on loistava tiimi, joka haluaa palvella asiakkaitamme tehokkaasti ja positiivisesti. Tärkeintä on varmistaa asiakkaiden kiinteistöjen turvallinen, terveellinen ja viihtyisä sisäilmasto.

Toimin omassa työssäni lähiesimiehenä teknisen tiimin palvelupäällikölle ja lisäksi olen tukemassa tuotekehitystä erilaisissa projekteissa. Asiakkaita tapaan säännöllisesti niin tuotekehityksen kuin palveluntuoton osalta.

Vapaa-ajalla minut löytää valmentamasta salibandyä, urheilemasta tai kesäisin veneilemästä Nässyllä 😉

Olethan rohkeasti yhteydessä,

Kari Niilivuo
Tekninen päällikkö
+358 407 467 735

 

Tutustu Freesin julkisen sektorin myyntiedustaja Asko Hämäläiseen!

Tutustu Freesin julkisen sektorin myyntiedustaja Asko Hämäläiseen!

Moi,

Olen Asko Hämäläinen ja käyn myyntiedustajan työni puolesta kunnissa ja muissa julkishallinnon asiakkuuksissa kertomassa Freesin palveluista ja työkaluista – kerron heille esimerkiksi siitä, kuinka he pystyvät ennaltaehkäisemään sisäilmaongelmia kiinteistökannassaan. Vapaa-ajallani kierrän Itä- ja Kaakkois-Suomea veneelläni!

Asko Hämäläinen
Myyntiedustaja – Julkinen sektori
+358 401 259 078

Tutustu Freesin julkisen segmentin myyntipäällikkö Vesa Saariseen!

Tutustu Freesin julkisen segmentin myyntipäällikkö Vesa Saariseen!

Vesa Saarinen työskentelee Freesin julkisen sektorin myyntipäällikkönä. Työssään hän vastaa julkisen sektorin suurasiakkaista sekä Keski-Suomen asiakkaista.

Jos olet julkisen sektorin edustaja ja haluat laittaa kiinteistökantasi sisäilma-asiat kuntoon, niin ota rohkeasti Vesaan yhteyttä joko soittamalla tai laittamalla sähköpostia!

Vesan yhteystiedot:

Vesa Saarinen
Myyntipäällikkö – Julkinen sektori
+358 505 588 484
[email protected]

Tutustu Freesin kaupalliseen johtajaan Jan-Kristian Westerlundiin!

Tutustu Freesin kaupalliseen johtajaan Jan-Kristian Westerlundiin!

Hei,

Olen Jan-Kristian Westerlund ja työskentelen Freesin kaupallisena johtajana. Tehtävässäni vastaan myynnistä ja markkinoinnista ja lisäksi toimin yhtiön johtoryhmässä.

Myynnissä vastaan myyntistrategiasta, myyntiprosessin kehittämisestä, palvelumuotoilusta ja hinnoittelusta. Toimin liiketoimintayksiköiden päälliköiden esimiehenä ja olen tarvittaessa lisätukena myyntiedustajille. Lisäksi vastaan Partnered by Freesi -kumppanikonseptin kehittämisestä ja olen sopimusyhteyshenkilö jälleenmyyntikumppaneille.

Markkinoinnissa vastaan markkinointistrategiasta ja tuen markkinointitiimiä markkinointisuunnitelmien laatimisessa. Lisäksi avustan tarvittaessa markkinointimateriaalien laatimisessa.

Johtoryhmässä tuen myynnin ja markkinoinnin vastuualueiden lisäksi yhtiön lähijohtamisen prosesseja. Toimin yhtiön lähijohtajien tiimin mentorina ja olen lähijohtamisen kehityshankkeiden sponsori johtoryhmän puolesta. Tarvittaessa tuen lähijohtajia esimerkiksi haasteellisissa tilanteissa ja rekrytoinneissa.

Minuun saa olla yhteydessä matalalla kynnyksellä! Työpäiväni ovat usein melko tiiviitä ja parhaiten tavoitat minut WhatsApp viestillä klo 7-17 välillä.

Jan-Kristian Westerlund
kaupallinen johtaja

+358 400 281 152
[email protected]

P.S Rekrytoimme myyntiin lisää ahkeria myyjiä kasvavaan tiimiin – ole nopea ja ota Janiin yhteyttä!

Miten rakennusautomaation mittadataa voidaan hyödyntää sisäilmajohtamisessa?

Miten rakennusautomaation mittadataa voidaan hyödyntää sisäilmajohtamisessa?

Moderneissa rakennuksissa lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmät hyödyntävät mitattua olosuhdetietoa tuottavien ja terveellisten olosuhteiden luomiseen rakennuksen käyttäjille. Tilan huonesäätimen lämpötilatiedon perusteella automaatio säätää tilan lämpötilan käyttäjien toiveiden mukaiseksi ja tilan ilmanvaihtoa tehostetaan energiaa säästäen vasta kun käyttäjiä hiilidioksidimittauksen perusteella saapuu paikalle. Moderni teknologia tuottaa oikein toimiessaan energiatehokkaasti optimaaliset sisäilmasto-olosuhteet.

Rakennuksen olosuhteita mittaavat anturit ovat kuitenkin herkkiä elektronisia laitteita, jotka eivät toimi ikuisesti. Antureiden mittauksia hyödyntävät automaation alakeskukset ovat kaukana antureista, ja tiedonsiirrossa voi aiheutua vääristymiä mittaustuloksiin. Mikäli automaatio saa mittalaitteilta vääriä lukemia, se myöskin säätää olosuhteet väärin. Miten voidaan olla varmoja, että mittaustulokset pitävät paikkansa ja että rakennus toimii oikein?

Rakennusautomaation haasteet – mitä tulisi tietää?

Rakennusten oikean toiminnan varmistamisen, sisäilmaongelmien ennaltaehkäisemisen ja nopean tunnistamisen edellytyksenä on tietojohdettu sisäilmajohtaminen, jossa sisäilmaa mitataan jatkuvasti ja mittadataa tulkitsee asiantuntija, joka osaa tehdä mittadatasta korkealaatuisia havaintoja sekä toimenpide-ehdotuksia kiinteistön ylläpidolle. Sisäilmajohtamisen kannalta on kriittistä varmistaa, että mittadata on luotettavaa. Rakennusautomaatiojärjestelmien mittauksien haasteena on usein se, ettei niiden mittalaitteiden toimintaa valvota mitenkään, joka johtaa siihen, että ajan myötä mittalaitteet alkavat näyttämään väärin.

Toinen haaste muodostuu rakennusautomaation mittauspisteistä, joita ei ole tarpeeksi kattavasti, tärkeitä mittasuureita puuttuu tai mittalaitteet ovat sijoitettu sisäilmajohtamisen kannalta vääriin paikkoihin, kuten poistoilmakanavaan tai katon rajaan. Rakennusautomaation mittalaitteiden sijoituspaikkoja suunnitellessa asennuspaikka valitaan liian usein muilla, kun optimaalisen mittaustuloksen ehdoilla. Jotta sisäilmajohtamista voidaan tehdä luotettavasti, on mittalaitteiden sijaittava siellä missä ihmiset oleskelevat.

Kolmas haaste rakennusautomaation mittadatan hyödyntämisessä on datan saatavuus. Tyypillisesti mittadata sijaitsee paikallisella automaation valvomo palvelimella, johon jokaisen rakennuksen mittadataa hyödyntävän toimijan täytyy toteuttaa oma kohdekohtainen suojattu VPN-yhteys. Jokaisen VPN -yhteyden luominen ja ylläpitäminen vaatii resursseja, eikä näin ollen ole skaalautuvan ohjelmiston kannalta kustannustehokasta. Kiinteistön omistajien olisi syytä suunnitella omiin kiinteistökantoihinsa data-arkkitehtuuristrategia, jossa rakennusten tuottama data tuodaan pilvipalveluun skaalautuvan rajapinnan taakse, jotta eri lisäarvopalveluiden käyttöönotto olisi mahdollisimman nopeaa, kustannustehokasta ja tietoturvallista.

Freesin avulla varmistutaan olosuhdemittausten luotettavuudesta ja saadaan kiinteistökannan olemassa olevat mittaukset hyötykäyttöön

Me Freesillä autamme asiakasta osana digitaalisen sisäilmajohtamisen prosessiamme varmistumaan rakennusautomaation olosuhdemittausten luotettavuudesta. Freesin tekoäly valvoo jatkuvasti rakennusautomaation mittapisteiden toimintaa ilmoittaen, mikäli mittadataa ei tule tai mittalaitteiden data ei ole tilan käyttäytymiseen nähden luotettavaa. Lisäksi IoT -mittalaitteita voidaan hyödyntää referenssimittalaitteina automaation mittausten rinnalla, jolloin luotettava sisäilmajohtaminen voidaan aloittaa välittömästi myös tilanteessa, jossa automaation mittauksissa todetaan puutteita.

Mikäli rakennusautomaation mittausten kattavuudessa tai sijoituksissa havaitaan puutteita, voidaan mittauksia täydentää IoT -mittalaitteilla. Freesin kautta avaimet-käteen hankittujen IoT -mittalaitteiden dataa on mahdollista hyödyntää muiden järjestelmien, kuten automaatiojärjestelmän käytössä tätä tukevien alustojen kautta.

Olemme mielellämme asiakkaamme apuna suunnittelemassa strategiaa kiinteistökannan datan hyödyntämiseen, jotta rakennusten lisäarvopalveluiden käyttöönotto olisi tulevaisuudessa mahdollisimman nopeaa ja kustannustehokasta.

5 vinkkiä rakennusautomaation mittadatan hyödyntämiseksi sisäilmajohtamisessa

  • Varmistu mittaustekniikan toimivuudesta.
  • Varmista, että rakennuksessa on kattavasti lämpötila- ja CO2-mittauksia olosuhdevyöhykkeellä sekä paine-eromittauksia jokaisen ilmanvaihtokoneen palvelualueella.
  • Varmista, että mittadata on pilviympäristössä skaalautuvan rajapinnan takana.
  • Hanki asiantuntija tekemään havaintoja sekä tekemään toimenpidesuosituksia.
  • Kommunikoi kiinteistön käyttäjille hyvistä olosuhteista ja paranna luottamusta!

Jos haluat kuulla lisää siitä, kuinka pystyt olemaan parempi sisäilmajohtaja hyödyntäen rakennusautomaation mittadataa, otathan meihin rohkeasti yhteyttä osoitteessa iisy.fi/yhteystiedot.

Terveisin,
Antti-Jaakko Alanko
Teknologiajohtaja
0406404667
IISY Oy

Antti-Jaakko Alanko

Miksi minulle on yhtiön toimitusjohtajana tärkeää, että käyttämiemme toimitilojen sisäilma on hyvää?

Miksi minulle on yhtiön toimitusjohtajana tärkeää, että käyttämiemme toimitilojen sisäilma on hyvää?

Kiinteistöjen koronariskit

COVID19 on ollut päivän polttava puheenaihe jo vuoden päivät. Arjen täytyy kuitenkin jatkua, ja meidän on löydettävä keinot siihen miten me voimme jatkaa arkeamme mahdollisimman normaalisti ja turvallisesti. Vastaan meillä toimenkuvassani Iisyn talous- ja henkilöstöasioista. Haluan löytää ratkaisun auttaakseni yhtiömme työntekijöitä.

Kiinteistön ilmanvaihdon toiminnalla on suora vaikutus kiinteistön sisäilmaan ja toki myös sen vaihtuvuuteen. Useiden tutkimusten mukaan nimenomaan ilmanvaihdon toiminnalla voidaan vaikuttaa kiinteistön aiheuttaman COVID19 riskin suuruuteen. Tämä perustuu aerosolina ilmassa leviävän tartunnan sisältävän ilman poistamiseen tiloista, jotka ovat käytössä.

Me kiinteistöalalla olemme tärkeässä roolissa koronatilanteen ratkaisemisessa omalta osaltamme. Itse koen, että tässä onnistuaksemme me tarvitsemme varmuuden sisäilmasta sekä laadukasta ja helposti käytettävää viestintää kiinteistön käyttäjille.

61% tuottavuusloikka kognitiivisissa toiminnoissa

Sisäilmanlaadulla on myös suuri vaikutus ihmisten tuottavuuteen. Tämä korostuu etenkin toimistoympäristöissä, joissa työ on laadultaan ajattelutyötä. Harvardin tutkimuksen mukaan hyvä sisäilman laatu parantaa jopa 61% kognitiivista päättelykykyä. Mielestäni tämä on seikka, joka jokaisen työnantajan on tunnistettava ja jonka potentiaali on huomioitava tuottavuuden kehittämiseksi. Me muutimme juuri uusiin toimitiloihin, ja aion itse ottaa härkää sarvista ja vaatia vuokranantajaa pitämään yllä turvalliset ja terveelliset sisäilmaolosuhteet.

Terveempiä rakennuksia, terveempiä ihmisiä

Tuottavuuden lisäksi sisäilman laadulla on merkittävä vaikutus sairaspoissaoloihin. World Green Building Councilin tutkimuksen mukaan lyhytaikaiset sairaspoissaolot laskivat 35 prosentilla, kun kiinteistön käytönaikaista ilmanvaihtoa tehostettiin. Olen tunnistanut tässä hyvän riskienhallintapotentiaalin. En missään nimessä halua ottaa sitä riskiä, että IISY työnantajana altistaa työntekijöitään tarpeettomille terveyshaitoille. Me yrityksenä kannustamme työntekijöitämme liikkumaan ja syömään terveellisesti sekä pyrimme lisäksi omalta osaltamme vaikuttamaan myös siihen, että hengitämme terveellisesti.

Hyvää ja positiivista kevättä kaikille teille, jotka myös vastaatte työntekijöidenne hyvinvoinnista ja olette valmiita panostamaan terveempään huomiseen!

Terveisin,
Samu Niska, hyvinvoiva toimitusjohtaja ja purjehtija

Kuinka sisäilmaongelmia voidaan tunnistaa ja ennaltaehkäistä?

Kuinka sisäilmaongelmia voidaan tunnistaa ja ennaltaehkäistä?

Sisäilmaongelmia esiintyy rakennuksissa monessa eri muodossa: siinä missä toiset voidaan havaita silmällä, voivat toiset vaatia mittavan määrän tutkimuksia ja asiantuntijoita. Tyypillisesti rakennuksen sisäilmaongelmien selvitys lähtee käyntiin käyttäjän havainnosta, jolloin ongelma on ollut olemassa jo pitkään. Pahimmassa tapauksessa käyttäjät ovat sairastuneet huonosta sisäilmasta, ja rakennus on vaurioitunut pitkään väärin toimiessaan niin merkittävästi, että se lyhentää rakennuksen elinkaarta ja aiheuttaa mittavia odottamattomia kustannuksia.

Ongelmien ennaltaehkäisemisen ja nopean tunnistamisen edellytyksenä on tietojohdettu sisäilmajohtaminen, jossa sisäilmaa mitataan jatkuvasti kiinteillä mittalaitteilla ja mittadataa tulkitsee asiantuntija, joka osaa tehdä mittadatasta oikeita havaintoja sekä toimenpide-ehdotuksia kiinteistön ylläpidolle. Jotta mittadatasta voidaan tuottaa lisäarvoa, on mittadatan luotettavuudesta varmistuttava tietoa validoimalla, ymmärrettävä mittausten korrelaatio rakennuksen tekniseen toimintaan ja pääteltävä oikeat tekniset korjaustoimenpiteet tunnistetuissa ongelmatilanteissa.

Mitä rakennuksesta pitäisi mitata ja miten voidaan varmistua mittadatan luotettavuudesta?

Perinteisesti rakennuksen olosuhteita mitattaessa tyydytään keräämään mittadataa ja tekemään kiinteistön ylläpidolle yksinkertaisia hälytyksiä raja-arvojen ylityksistä. Tällaisen prosessin lopputuloksena hälytyksiä tulee usein niin paljon, ettei niihin ehditä reagoimaan ja ongelman oikea syy jää korjaamatta tai korjaustoimenpiteen onnistuminen varmistamatta. Lisäksi mittaustuloksista voidaan tehdä vääriä johtopäätöksiä, mikäli tuloksia tulkittaessa ei ole varmuutta mittaustekniikan oikeasta toiminnasta, mitataan vääriä asioita tai ei ymmärretä rakennuksen toiminnan vaikutusta mittaustuloksiin.

Jotta rakennuksen toimintaa voidaan ymmärtää ja sen lämmitysjärjestelmän sekä ilmanvaihdon oikeasta toiminnasta voidaan luotettavasti varmistua, on rakennuksesta mitattava vähintään lämpötilaa, hiilidioksidia ja paine-eroa. Lämpötilaa ja hiilidioksidia tulee mitata tilakohtaisesti ja paine-eroa vaipan yli useammasta mittapisteestä yhtä ilmanvaihtokonealuetta kohden. Teknisten mittausten lisäksi sisäilmajohtamisen kannalta on erittäin tärkeää kysyä jatkuvasti rakennuksen käyttäjiltä mielipidettä olosuhteista sekä viestiä heille terveellisistä ja tuottoisista olosuhteista.

Koska mittalaitteet eivät ole ikuisia ja niiden mittadatan luotettavuuteen vaikuttaa myös data-arkkitehtuuri, mittadatan luotettavuutta on tärkeää validoida tekoälyn ja asiantuntijoiden avulla. Validointia voidaan tehdä vertailumittauksin, kiinteiden raja-arvojen perusteella tai vertaamalla mitattua tietoa tilan oletettuun käyttäytymiseen.

Millaisia havaintoja mittadatasta voidaan tehdä ja miten poikkeamia tunnistetaan skaalautuvasti isoista rakennuskannoista?

Rakennuksen mittadatasta voidaan tuottaa hyvin eritasoisia havaintoja. Ison kiinteistökannan ylläpidossa tulee pystyä tuottamaan mahdollisimman korkean tason havaintoja, joiden avulla ylläpito voi tehokkaasti keskittyä ongelmien korjaamiseen.

Matalan tason havainnoissa huomataan, etteivät sisäilmaolosuhteet pysy tietyissä rajoissa, ja niitä voidaan tuottaa automaattisesti kiinteiden raja-arvojen perusteella. Korkeamman tason havaintojen tekeminen vaatii asiantuntijoita, jotka tuottavat laadukkaita sisäilmahavaintoja, kertovat mistä poikkeamat raja-arvoissa johtuvat ja antavat tekniset toimenpidesuositukset poikkeamien korjaamiseksi. Asiantuntijaa tarvitaan myös korjaustoimenpiteen onnistumisen varmistamiseksi. Eri tasoiset havainnot voidaan luokitella esimerkiksi seuraavalla tavalla:

Tason 1 havainto syntyy, kun yksittäinen mittaus ylittää raja-arvon.

“Tilan A01 hiilidioksidipitoisuus on noussut yli raja-arvon 950 ppm.”

Tason 2 havainnossa sallitut raja-arvot ylittyvät toistuvasti pidemmän aikajakson aikana.

“Tilan A01 hiilidioksidipitoisuus on noussut toistuvasti yli raja-arvon 950 ppm.”

Tason 3 havainnossa tuotetaan kohdistettu tieto poikkeamasta rakennuksesta kerätyn teknisen tiedon perusteella.

“Ilmanvaihtokone TK01 alueella hiilidioksidipitoisuudet eivät pysy Sisäilmastoluokitus S2:n sallimissa rajoissa arkisin klo 17-20 välisenä aikana.”

Tason 4 havainnossa voidaan useampaa eri mittaussuuretta hyödyntämällä päätellä teknisen vian aiheuttaja ja antaa hyvin tarkka toimenpidesuositus.

“Ilmanvaihtokone TK01 vaikutusalueella hiilidioksidipitoisuudet eivät pysy Sisäilmastoluokitus S2:n sallimissa rajoissa arkisin klo 17-20 välisenä aikana. Lisäksi TK01 vaikutusalueelle syntyy samanaikaisesti voimakas alipaine. Suositellaan tarkistamaan ilmanvaihtokoneen TK01 alueen ilmanvaihdon tehostuspeltien toiminta.”

Tason 3 ja 4 havaintojen tekeminen sekä toimenpidesuositusten antaminen vaatii asiantuntijuutta ja tietämystä rakennuksesta sekä sen toiminnasta. Jotta tällaista teknistä poikkeamien tunnistamista pystytään tuottamaan skaalautuvasti isoista kiinteistökannoista, on insinöörien tukena oltava pitkälle kehitetty tekoäly, joka kykenee tuottamaan laadukkaita teknisiä havaintoja rakennuksista automaattisesti miljoonien mittapisteiden seasta.

5 vinkkiä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisemiseksi

  • Kerää mittadataa rakennuksesta mahdollisimman kattavasti
  • Varmistu mittadatan luotettavuudesta
  • Hanki asiantuntija tulkitsemaan dataa ja tekemään siitä havaintoja sekä toimenpidesuosituksia
  • Varmistu tehtyjen toimenpiteiden onnistumisesta
  • Kommunikoi kiinteistön käyttäjille hyvistä olosuhteista ja paranna luottamusta!

Ota meihin yhteyttä osoitteessa iisy.fi/yhteystiedot niin me kerromme mielellämme lisää siitä, miten saat maksimoitua hyödyn sisäilmamittauksista, varmistut niiden luotettavuudesta ja kuinka me voimme auttaa sinua siinä.

Keväisin terveisin,
Antti-Jaakko Alanko
Teknologiajohtaja
0406404667
IISY Oy

Sisäilman laadun mittaus – kuinka se tapahtuu?

Sisäilman laadun mittaus – kuinka se tapahtuu?

Sisäilman mittaaminen on lähtökohta sisäilman laadun varmistamiseen ja kehittämiseen. Kiinteistönomistajat tyytyvät usein pelkästään kuuntelemaan kiinteistön käyttäjien palautetta ja odottamaan konkreettista sisäilmaongelmaa sen sijaan, että he mittaisivat jatkuvasti kiinteistökantansa sisäilmaolosuhteita ja pyrkisivät ennaltaehkäisemään ongelmia ja optimoimaan sisäilmaolosuhteet.

Tyypillisesti sisäilman mittaamiseen ryhdytään tilanteessa, jossa kiinteistön käyttäjät ovat alkaneet oireilemaan. Tämän tyyppisestä hetkellisestä mittauksesta onkin hyötyä, kun halutaan saada varmistus siitä, että oireilu juontaa juurensa nimenomaan sisäilmaongelmista. Ongelmat sisäilmassa syntyvät kuitenkin useimmissa tapauksissa hiljalleen ajan saatossa, jolloin jatkuvaa mittausta käyttämällä säästettäisiin niin kuluissa kuin mahdollisissa terveysriskeissäkin. Jos käyttäjien oireilu on alkanut, ovat ongelmat edenneet jo pitkälle. Mitä aikaisemmin sisäilman ongelmien taklaamisen aloittaa, sitä edullisempaa ja helpompaa niiden korjaaminenkin on.

Mitä suureita sitten kannattaa mitata suurimman hyödyn saavuttamiseksi?

Nykyään sisäilmasta mitattavien suureiden määrä on merkittävä, mutta muutama nousee tärkeydellään ylitse muiden. Jokaisessa kiinteistössä tulisi valvoa vähintään lämpötilaa, ilmankosteutta ja ilmanvaihtoa, joita seuraamalla kiinteistön omistaja saa yleiskuvan siitä, minkälainen sisäilmasto kiinteistökannassa vallitsee. Muita mitattavia suureita ovat muun muassa hiilidioksidi, haihtuvat orgaaniset yhdisteet (tvocit) ja pienhiukkaset. Näiden lisäksi myös paine-erojen seuranta on tärkeää, sillä paine-erot vaikuttavat esimerkiksi sisäilmaan kulkeutuvien hiukkasten määrään ja kosteusvaurioiden syntyyn.

Entä miten sisäilmaa käytännössä mitataan?

Sisäilmassa olevia suureita mitataan joko kiinteistössä valmiiksi olevilla mittalaitteilla tai -järjestelmillä sekä langattomilla sisäilmaa mittaavilla IoT-antureilla. Se, mikä tekee mittauksesta arvokasta, on sen jatkuvuus. Jatkuvan mittauksen avulla toimintaa saadaan kohdennettua tarkemmin tarpeeseen, mikä luo säästöjä euroissa ja energiassa.

Mitatun tiedon lisäksi myös koettua sisäilmatietoa on tärkeä kerätä, kun sisäilman laadusta halutaan saada mahdollisimman kattava kokonaiskuva. Sisäilma on ennen kaikkea käyttäjänsä kokemus rakennuksen tuottamista olosuhteista, ja sitä tulee mitata riittävällä tarkkuudella ja laajuudella, jotka riippuvat kiinteistön käyttötarkoituksesta ja teknisistä ominaisuuksista. Reaaliaikaisen ja kattavan viestinnän tulee olla kunnossa, jotta kiinteistön käyttäjät tulee otettua riittävällä tavalla huomioon tietoa mitatessa. Koettua ja mitattua tietoa analysoimalla muodostetaan johdonmukainen kokonaisuus kiinteistön tai kiinteistökannan sisäilmaolosuhteista.

Freesi-sisäilmapalvelun ydin rakentuu juuri jatkuvan sisäilmamittauksen ja sisäilmaongelmien ennaltaehkäisemisen ympärille. Monilla sisäilman mittaus kaatuu siihen, että he kokevat omatoimisen mittausdatan seuraamisen liian aikaa vievänä tai turhana. Freesi tarjoaa kuitenkin avaimet käteen -palvelun, jolla tekoäly ja insinöörit analysoivat tietoa puolestasi ja antavat toimenpide-ehdotuksia taklaamaan kytevät sisäilmaongelmat. Ole parempi sisäilmajohtaja IISY:n Freesin avulla ja ota yhteyttä meihin.

Terveisin,
Samu Niska, hyvinvoiva toimitusjohtaja ja purjehtija

Rakennusjätti YIT Freesin vähemmistösijoittajaksi

Freesin ja YIT:n sijoittajajulkistus- ja keskustelutilaisuus

Freesi järjesti 27.11. tilaisuuden, jossa julkistettiin YIT:n vähemmistösijoitus IISY Oy:hyn ja jossa alan asiantuntijat keskusteltivat kiinteistönhallinnan ajankohtaisaiheista.

Täältä löydät kaikkien osallistujien puheenvuorot tapahtumassa.

IISY:n toimitusjohtaja Samu Niska ja YIT:n palveluiden kehittämisen johtaja Anders Stenbäck aiheenaan yhteistyön julkistus ja rakentamisen laatu.

Newsecin toimitusjohtaja Miro Karttunen ja Colliersin liiketoimintajohtaja Tomi Ventovuori aiheenaan tiedolla johtaminen.

Siemensin liiketoimintajohtaja Ville Stenius ja EnerKeyn toimitusjohtaja Ilari Anttila aiheenaan arvon tuoton ekosysteemit.

Tuusulan kunnan tilapalvelupäällikkö Mikko Simpanen ja Helsingin kaupungin projektinjohtaja Jari Miettinen aiheenaan kiinteistöjen käyttäjätyytyväisyys.


IISY – sisäilmaan ja sisäilmaongelmien ennaltaehkäisemiseen erikoistunut digitaalinen asiantuntijatalo – auttaa kiinteistönomistajia johtamaan sisäilman laadun kehitystä laajoissa kiinteistökannoissa digitaalisella Freesi-sisäilmapalvelullaan. Freesi tarjoaa sisäilmajohtamisen työkalut ja sisäilman analysoinnin avaimet käteen -palveluna.

IISY perustettiin vuonna 2017 missionaan “Terveempiä rakennuksia. Terveempiä ihmisiä.”, jonka jälkeen Freesi-sisäilmapalvelu on saavuttanut Suomessa markkinoiden johtavan aseman sisäilman laadun kehitystä tarjoavana digitaalisena asiantuntijapalveluna. Hyvä sisäilma mahdollistaa terveelliset, mukavat ja tuottavat olosuhteet kiinteistön käyttäjille.

Ainutlaatuinen tapa yhdistää digitaaliset prosessit, keinoäly ja tekniset asiantuntijapalvelut luovat skaalautuvan ratkaisun, joka tuottaa hyviä tuloksia sisäilmassa välittömästi. Avaimet käteen -palvelu on käytössä yli 130:lla julkisella ja yksityisellä kiinteistöalan suurasiakkaalla. Freesin piirissä on yli 1 200 000 neliömetriä kaupallisia kiinteistöjä ja toimistoja, koulu- ja päiväkotirakennuksia, sairaaloita ja hoivakoteja sekä suuria asuinrakennuksia.

Freesi-sisäilmapalvelu tarjoaa varmuuden sisäilmasta jo yli 110000 suomalaiselle. Lisäksi se tuo taloudellisia hyötyjä niin säästöjen kuin tuottojenkin muodossa, ja samalla kiinteistön käyttäjien terveys paranee.